Raksaploki

Viime viikolla oli kiireinen viikko. Maanantaista alkaen alkoi kuorma-autot ajamaan täytelouhetta tontille soukanniemestä. Kuormia tuli noin vajaa 30 ja nyt on hieman saatu tasoitettua talon ympäryksiä. Vielä puuttuu pintamaata, mutta nyt on jo huomattavasti helpompi kulkea takkahuoneen kautta kellariin, kun siellä on 4-5 metrin leveydeltä tasattua louhetta.

Kaivuri tasoitushommissa.

Talon takapuolelta saatiin räystäät hyvään malliin. Enää puuttuu vain hieman maalia osasta räystäänaluslautoja, mutta se jää ensi kesän hommiksi. Nurkkalaudatkin puuttuvat, mutta ne odottavat asennusta maalattuina.

Sehän alkaa näyttämään jo talolta

Talon pihanpuolikin saatiin myös kuntoon, lukuunottamatta räystäänaluslautoja. Nurkkalautojen leveyttäkin päästiin sovittelemaan (kuvan oikeassa laidassa näkyy ykis nurkkalauta paikallaan), ja näyttäisivät ne olevan ihan sopivan levyisiä seinällä. Kädessä 145mm leveä lauta tuntuu kovin leveältä…

Pitää yrittää ehkä saada vielä telineet tehtyä tällekin puolelle taloa, jotta saisi räystäslaudat asennettua. Hieman helpompi telineiltä tehdä asioita, kuin keikkua tikkailla…

Suunnittelin viime viikolla muutaman varjostimen, koska kaikki “design”-valaisimet ovat niin hinnoissaan. Mun suosikkivalaisin maksaa Stockalla 1400 euroa! Sitä paitsi, se on liian pieni olohuoneeseen ja liian näyttävä makuuhuoneeseen.

Siis olohuoneeseen mietin seuraavaa: Paperinarua kieputetaan kahden metallirenkaan ympärille niin, että muodostuu lieriö. Paperinarua voi joissakin kohdin avata tai siihen voi tehdä solmuja tai pujottaa helmiä tms. Yläosaan tulee tukiristikko, johon itse lamppu ripustetaan ja josta valaisimen saa kattoon kiinni. Ongelmana on vaan se, että alapuolelta katsottuna näkyy (ruma) energiansäästölamppu ja ajatusta täytyy nyt vielä kehitellä niin, että rakennan valaisimeen jonkinlaisen pohjan. Paperinaru on aika halpa ja helppo materiaali, mutta jos kärpäset sen kakkaavat, niin sitä ei saa enää puhdistettua. Toinen materiaalivaihtoehto voisi olla laadukas villalanka (ehkä pörröinen), mutta silloin valaisimesta tulee helposti vain “talvilamppu”. Teoriassa villan voisi pestä jopa vesipesulla, kun irrottaa sähkötekniset osat, mutta suojasuihkeen avulla se varmasti pysyisi myös melko puhtaana. Hyvänä puolena tässä itserakennetussa valaisimessa on se, että metallirenkaan koon voi vapaasti itse päättää ja saa juuri tilaan sopivan valaisimen. Eikä materiaali tule maksamaan satoja euroja!

Toinen suosikkini on Moooin Random Light, mutta en siitäkään maksa 300 euroa. Tähän lamppuun tarvitaan vain tooosi iso pyöreä ilmapallo, paperinarua, kelmua ja decoupage-lakkaa. Vaikeinta on tietenkin löytää tuo tarpeeksi iso ilmapallo. Huonoina puolina alkuperäisessä ja kopiossa on tietenkin se, että pallon sisällä oleva lamppu näkyy. Energiansäästölamppuja on olemassa “hehkulampunnäköisinä”, mutta mieluummin haluaisin pallon sisään toisen pallon: siis vähän isomman lampun. Ikean iso pallomainen (riisi)paperivalaisin voisi ilman paperiaan myös olla runkona, mutta luulenpa että koko kehikko sortuu, jos puran paperin siitä ympäriltä pois. Hyvänä puolena taas se, että mekanismi olisi valmiina ostettavissa kaupasta ja vieläpä tosi halvalla.

Sunnuntaiaamunakaan ei saa nukuttua, kun rakentaminen pyörii mielessä… Meidän juureskellari siis tulee ruokailuerkkerin alle. Tilaa ei ole kauheasti, mutta kyllä sinne pitäisi yhden talven perunat, porkkanat, punajuuret, kaalit, hillot ja mehut mahtua.

Oviaukko on siis pohjoiseen päin ja muun osan ympärille tulee kattoa lukuunottamatta maatäyttöä. Poistoilmaputki pitäisi saada takaseinästä melko kohtisuoraan ylöspäin ja tuloilmaputken pitäisi kiertää maan alla noin 3 metriä, jotta ilma lämpenee talvella ja viilenee kesällä.Tuloilmaputki tulee suurinpiirtein poistoilmaputken vastakkaiselle seinälle. Pieneen kellariin pitää lisäksi saada mahtumaan tuulikaappi, joka merkittävästi lisäeristää. Valmiskellareilla tuulikaappi on vähintään 60 cm syvyinen, mutta kaapin kokohan riippuu välioven koosta. Ulko-ovi täytyy saada kiinni ennen kuin avaa seuraavan oven! Tuulikaapissa puolestaan voi säilyttää seinillä erinäisiä tarvikkeita, että ei sekään tila mene hukkaan. Tuulikaapin lattia pitää lämpöeristää, mutta juureskellarin puolelle riittää hiekalle asennettu tiililattia. Se on helpompi pitää puhtaana kuin maa- tai soralattia. Seinät pitää käsitellä kalkkimaalilla (5 kg kalkki+10 l vettä) muutaman vuoden välein. Tässä linkissä on valmiskellarin rakennusohjeita, joita voinemme soveltaa: http://www.saunalahti.fi/~jrholvi/rakentaminen.htm

Lämpömittari ja kosteusmittari ovat tietysti tarpeellisia. Meillä nyt olevat elektroniset Clasun mittarit mittaavat kosteudenkin. Huomasinpa tukiaseman jopa kerran hälyttävän, kun lämpötila yhtäkkiä aleni roimasti lyhyellä aikavälillä. (Mittari siis skannailee lämpötilatrendiä.) Hyvä tietysti olisi, jos mittari hälyttäisi, kun lämpötila menee alle +4, niin ehtii vielä reagoimaan. Kosteusprosentti saa olla jopa 95%, mutta koska katto ei ole maan alla, niin epäilen saammeko kellarista noin kosteaa. Homehtumista vältetään parhaiten siivoamalla kellari joka syksy ennen uutta satoa. Lisäksi hyllyistä ja laatikoista kannattaa tehdä helposti siivottavia. Muovilaatikot pysyvät puhtaampina ja metallirunkoiset hyllyt eivät kärsi kosteudesta. Hyllytkin voisivat olla jotain alumiinia tms. kevyttä ja homehtumatonta tavaraa.

Kellarin ulkoseinät voi ilmeisesti eristää samoin kuin talon muunkin kellarin. Katepalin sivuilla oli tähän ohjeita. Oleellista on, että valumisvedet eivät pääse maakellarinkaan seinään asti ja ulkoseinä on tuuletettu “profiililevyllä”. Oveksi tulee paksu eristetty varastonovi (johon joidenkin ohjeiden mukaan pitäisi saada tuuletusritilä) ja sisäoveksi varmaan joku tavallinen vanha sisäovi. Varsinainen tuloilmaputkihan menee itse juureskellarin puolelle, että siksikö tuohon ulko-oveen pitäisi laittaa tuuletusritilä?

Talo nousi vauhdikkaasti viime viikolla (kuvia Galleriassa) ja itsekin pääsimme jo työntouhuun. Viikolla Kalle kasasi rakennustelineitä ja se oli kuulemma varsinaista telinevoimistelua. Perjantaina Leena nikkaroi penkin huilimista varten: se on oikein lämpöeristetty Kalle teki ihan oikeasti taloakin: kiinnitti mm. tuulensuojalevyt pulpettikaton seinämään. (Tätä jumppaa voi kutsua levyjumpaksi.) Lauantaina Kalle kiinnitti koolauslaudat ja fundeerasi erinäisiä asioita… Leena shoppaili, mm. vauvalle ensimmäisen vaatteen: pienen vaaleankeltaisen toppapuvun!

Sunnuntaina Kalle kiinnitti ulkoverhousta pulpetin seinämään ja Leena maalasi kasan räystäslautoja. Tiistaina sitten kiinnitimme niitä räystäslautoja. Kallelta tasapainoilu ruodelaudoilla sujui veneilykokemuksen avulla oikein mallikkaasti, mutta Leena mietti mistä saisi valjaat ja mihin kiinnittäisi turvaköyden ja samalla piti kiinni kattotuoleista… Räystäslaudat kuitenkin loppuivat vähän kesken, kun niitä menikin 6 rinnakkain, eikä 5. Täytyy siis maalata vähän lisää, vaikka tuo kuudes lauta onkin vain puolikas lauta. Kiinnitimme myös ulko-oven viereen panelit ja julkisivu siistiytyi jo kummasti! Takana täytyy vielä verhoilla, mutta se on kuulemma helppoa, kun on rakennusteline jo pystyssä.

Tässä vaiheessa työt etenee pikkuhiljaa, eikä suurempi väsymys vaivaa (ainakaan rakentamisesta johtuva). Mutta nyt pitääkin huolellisesti muistaa tilata oikea määrä oikeita tavaroita, jotta rakentaminen etenee jatkuvasti!

Talopaketti saapui tontille rekan kyydissä perjantaina 28.9, mutta kun pystyttäjät alkoivat valmistelemaan elementtien kiinnityksiä, totesivat ne vain ettei tähän voida elementtejä laittaa, reuna on liian epätasainen. Viikonlopun aikana kellariurakoitsijat valoivat reunalle hieman lisää tasoitusta, ja maanantaiaamuna päästiin sitten todenteolla hommin ja nostelemaan elementtejä paikalleen.

Kuvagalleriasta löytyy tähän mennessä otetut kuvat pystytyksestä:

http://titanic.laiva.org/cw/galleria/index.php?folder=talonrakennusprojekti/Talopaketin_pystytys